Tämä taitaa olla talven parasta vaihetta - kun aurinko paistaa siniseltä taivaalta, alkaa jo lämmittääkin, maa on puhtaan lumen peittämä ja luonto niin kaunis. Lintujen liverrys tuo hyvän mielen - ja ennen kaikkea, kun kevät kuitenkin kohta voittaa!

On hauska lukea kommentteja, joihin on helppo yhtyä. Meillä on niin paljon samaa, vaikka olemme jokainen erilaisia. Mikä sitten tekee meistä erilaisia? Minä luulen, että elämä. Ajattelen, että elämä kouluttaa ja kehittää meistä jokaista jollain tavalla. Ajattelen myös, että huomaamme elämän kouluttavan meitä vain silloin, kun menee pieleen. Kun on vaikeaa ja hankalaa eikä mikään tai ainakaan itse ei meinaa onnistua.

Eihän se niin ole! Toki elämä meitä kouluttaa ja kehittää myös hyvinä hetkinä! Silloinkin keräämme päomaa ja hankimme ehkä huomaamatta sellaisia ominaisuuksia, mistä on iloa ja tukea myöhemmin elämässämme. Joitakin päiviä sitten tunsin, että elämä ei kerta kaikkiaan ole reilua, näin ei voi tapahtua just minun kohdallani. Ja niin vain tapahtui. Ei käynyt hyvin enkä saanut sitä mitä niin paljon tavoittelin ja olin mielestäni sen ansainnutkin

Parin päivän päästä selitin surkeaa tilannettani eräälle henkilölle ja siinä  asioita selvittäessäni huomasin yhtäkkiä, miten hyvin asiani sittenkin ovat. Kävi niin, että kun juurta jaksaen selitin asioita tälle toiselle henkilölle, kuulin oman ääneni kuin sivusta ja tajusin, että kerroin itsestäni juuri niitä hyviä juttuja, joita minulla oikeasti on. Ajattelin, että jospa pystyisin tarpeen tullen ottamaan sopivasti etäisyyttä ja arvioimaan asioita ilman tunnekuohuja ja kielteisiä asenteita, voisin nähdä hankalat asiat aivan toisesta näkökulmasta. Tässä on opettelemista ... mutta toivottavasti olen kehityskelpoinen :-)

Yhä valoisampaa aikaa kohti olemme menossa - positiivisia ajatuksia ja hyviä oppimishetkiä jokaiselle toivotellen,

Raija.