Lauantaiaamu valkeni sateisen hämäränä päivänä hyvin valvotun yön jälkeen. Taas sai maksaa kalliisti  = univelkaa    siitä, kun antoi himoilleen vallan. Illalla nautiskelin pari pitzan palaa ja eikös vain, seurauksena jälleen kerran oli yö yhtä ...., pahoinvointia ja tuskaa. Jokaisen suolitukoshommelin jälkeen päätän, että en enää koskaan syö tätä,mikä nyt milloinkin oireet saa aikaan, mutta liian usein sitä itsensä tuosta suolitukoskurimuksesta löytää. Aamun valjettua ei siis tuntunut olo kovin pirteältä ja mukavalta ja edessä olisi vielä Hailuodon retkipäivä "pussihukkien" kerhollamme.  Eipä siinä auttanut kuin raahata lopen väsynyt bruumis ylös pahnan pohjilta ja yrittää jotenkin itsensä koota. Ulkona satoi ja ilma oli retkipäiväksi suhteellisen sopimaton. Starttasimme Oulun matkahuollosta klo 9 kohti Hailuotoa. Kuskinamme oli reissuiltamme tuttu ja luotettava kuski, nimi ?.

Oulunsalosta nousi kyytiin Leena ja Milja sekä matkanvarrelta muitakin retkeläisiä. Osa teki matkan omalla autollaan - mukana taisi olla 26 Ilcolaista. Menomatkalla totesimme, että ei se lyhyt linja-autokyytikään oikein onnistu avanneihmiseltä ilman toimivaa wc:tä

Hailuoto otti meidät vastaan ihanalla auringon paisteella - Oulussa päin taivas oli sysimustana ja siellä kuulemamme mukaan satoi koko päivän. Oliskohan ollut niin, että aurinkoinen porukka vei paisteen mennessään. Malla-sihteerimme oli suunnitellut meille mukavan päivän ja ohjelma-aikataulun.

Ensiksi menimme tutustumaan Hailuodon, ulkoisesti niin persoonalliseen kirkkoon. Suntio kertoili meille kirkon historiaa yms. Sisältä kirkko oli todella ihana, ainakin minua miellyttävä. Palaneesta kirkosta oli säilynyt hieno puhujan pönttö ja vitriiniin apostoleiden ym. veistokuvia. Hautausmaakierroksen jälkeen piipahdimme Hailuodon "markkinoilla" ja "marketissa". Sitten suunnistimme kylätalolle, josta osan matkaan lähti käsitöitä. Kahvi ja piirakat maistuivat eriparikupeista tosi hyvälle.  Sitten auton nokka kohti Marjaniemeä.

Luotsitalossa tutustuimme Hailuodon ihanaan luontoon ja historiaan. Osa matkalaisista kävi kalakaupoilla  ja saimme tutustua myös Luotolaisten käsitöihin. Marjaniemikierroksen lopulla ropsautti muutaman pisaran vettä, mutta ajoitus sateella meidän aikatauluumme oli juuri sopiva - emme kastuneet. Marjaniemestä lähtiessämme saimme näytöksen siitä, miten linja-autolla tehdään kalamuhennosta   Leena R oli laittanut siikaostoksenSa linja-auton renkaan päälle suojaan, ettei linnut niitä vie. Ovet olivat lukossa, joten autoonkaan niitä ei saanut. No, pahaksi onneksi kuski oli joutunut siirtämään autoa ja Leenan siiat sai tuta renkaista. Onneksi kaikki kalat eivät muusaantuneet. Toivottavsti Leena sai vielä lopuista kaloista maittavan kala-aterian kotonaan.

Hailuodon kirkolla oli sitten vuorossa ruokailu paikallisessa "ravintolassa". Meitä varten oli ruokapaikka auki ja ruOkalistan sihteeri toivonut suolivaivaisille sopivaksi. No, kaslerpihvi jäi kyllä usealla lautaselle ja ainakin minulla lähes koskematta. Pihvi oli aivan liian sitkeää - varmasti olisi koittanut entistä huonompi elämä, jos sen olisin nauttinut. Perunat ja kasvikset olivat maukkaita ja pehmeitä purukaluston hienonnettavaksi. Jälkiruoka oli aika herkkua, mutta ahneella on ... loppu. Sitä tuli syötyä liikaa ja olo senmukainen.

Paikallisen leipomon pitäjät oli ihan meitä varten nousseet baakaamaan leipiä meille.Tulihan noita ostettuakin ja illalla jo maisteltua. Maukkaita olivat ja etenkin ruisleipä ja saaristolaisleipä miellyttivät makuhermoja. Naapuritkin saivat tuliaisia ja Kalajoelle menevät  loput leivät tänään tuliaisiksi.

Vähän ennen Oulunsaloa alkoi melkoinen sade, mutte eipä se enää meidän retken tunnelmaa latistanut.

Kiitos mukavasta ja virkistävästä päivästä kaikille rakkaille pussihukkakavereille. Erityiskiitos meidän Malla S. sihteerille hyvin järjestetystä päivästä.

Hyvää syksyä kaikille

t. Henttu